Turkinhoito

Rotumääritelmä sanoo skyen turkista seuraavaa: "Karvapeite: Kaksinkertainen. Pohjavilla lyhyttä, tiivistä, pehmeää ja villavaa. Peitinkarva pitkää, karheaa suoraan rungonmyötäistä, ei kihartuvaa. (..)" Ihanteellinen skyen turkki ei siis muistuta mitään pumpulipalloa vaan tuntuu käteen melko kovalta. Englanninkielinen rotumääritelmä käyttää skyen turkista sanaa hard joka on suomennettu karheaksi. Peitinkarva ei siis saa olla villavaa, kihartuvaa, pehmeää tai silkkisen tuntuista.

Turkinhoidossa kannattaa muistaa kohtuus kaikessa. Ylenpalttisella kampaamisella ja harjaamisella saa kyllä skyenkin jos ei aivan kaljuuntumaan niin ainakin harvakarvaisemmaksi kuin olisi suotavaa. Mikäli koirassa ei ole takkuja on täysin tarpeetonta harjata sitä viikottain. Pienet takutkin kannattaa mieluummin selvitellä sormin vaikka televisiota katsellessa kun koira makaa kainalossa sohvalla. Päivittäisellä harjaamisella tai kampaamisella tekeekin jo enemmän vahinkoa kuin hyötyä, sillä jokaisella harjanvedolla irtoaa jonkin verran karvaa. Tarkoitus on kuitenkin pitää karvat koirassa eikä harjassa! Huolellisesti kunnostettu skye pysyy kyllä siistin näköisenä useamman viikon.

Vaikka skyenterrierin turkki oikeantyyppisenä onkin pitkäksi turkiksi verrattain helppohoitoinen, lemmikkinä toimivan skyen turkin voi niin sanotusti "ottaa alas" eli leikata lyhyeksi, jolloin turkinhoito on vaivatonta. Lyhyeen turkkiin syntyy vähemmän takkuja, jos ollenkaan, ja pesuvälit ovat pidemmät pitkään turkkiin verrattuna. Liian lyhyt turkki ei kuitenkaan välttämättä ole koiran ulkonäköä ajatellen edullinen. Hyvännäköinen "pet clip" saadaan aikaiseksi, kun turkkiin jätetään kauttaaltaan hiukan pituutta. Noin 5 cm pituinen turkki on helppo hoitaa ja se imartelee skyen ulkonäköä enemmän kuin ihonmyötäisesti ajeltu muutaman millimetrin karvapeite. Ammattitaitoinen trimmaaja saa turkista tasaisen ja edustavan näköisen.